Someimuri imee – oletko inessä?

Sosiaalisen median silmin maailmaa tiiraileva ei voi käsittää, mitä yritykset oikein pidättelevät ja nahjustelevat. Miten he eivät jo ole täällä, täällä somessahan kaikki tapahtuu? Eivätkö ne tajua, että interwebin reunalla killuva maailmamme pyörii internetin ympärillä? Miksei yrityspomot jo usko, että feisbukin fanisivu on parasta mitä mainonnassa on keksitty sitten painokoneen? Onko tämä taas tätä, että johto ei uskalla mennä sosiaaliseen mediaan, kun niitä pelottaa, että niiden työntekijät haukkuvat niitä keskustelupalstoilla?
Samaan aikaan toisaalla, sosiaalisen median kaahotukselta visusti piilossa, yritysten johtajat pitävät silmiä kiinni, nipistelevät itseään ja toivoisivat, että painajainen päättyisi ja maailma palaisi ennalleen. Odotellessaan miettivät, että pitäisiköhän evätä pääsy koko nettiin joka ainoalta konttorirotalta, että tämä ihme vouhotus feisbukista loppuisi? Meidän asioita ei netissä levitellä. Mitä lie pornosivuja siellä lataavat, ja kaikki työaika menee hukkaan. Mistä siinä koko hommassa on oikein kyse, ei se meille sovi, se feisbukki.

Me kaikki tiedämme, että ennen kuin sosiaalisesta mediasta tuli valtavirran viihdettä ja työtä, maailma oli ihan hyvä paikka. Liike-elämässä vallitsevat säännöt perustuivat pitkään kokemukseen, viestinnän ja brändäämisen lainalaisuudet pitivät paikkansa ja kaikilla oli hyvä tahto.

Voin kertoa, että myös nyt maailma on ihan hyvä paikka. Liike-elämässä vallitsevat pelisäännöt edelleen perustuvat kokemukseen ja viestinnän ja brändäämisen lainalaisuudet edelleen pitävät paikkansa. Ja kyllä meillä edelleen kaikilla on hyvä tahto. Miksi kaikki sitten on muuttunut?

Viime vuodet maailma on ollut murroksessa. Läpinäkyvyys on lisääntynyt. Jokaiseen pimeään koloon, skandaaliin ja jupakkaan on päässyt loistamaan totuuden valo. Jopa taloudellinen kupla on puhjennut. Kaksi asiaan eniten vaikuttanutta tekijää ovat viestintäkanaviemme muuttuminen läpinäkyviksi ja niiden myötä tiedon välittämisen ja julkaisemisen valta on siirtynyt massoille, taviksille, kaikille arkipäivän ihmisille.

Tästä näkökulmasta tarkasteltuna yritysten sosiaalisen median aikeet tarkoittavat mm. näitä asioita:

1. Kukaan ei vielä ole sosiaalisen median kuningas, vaikka monet sitä yrittävät.
2. Sosiaalisen median ammattilaiset eivät pysty tarjoamaan yrityksille yksiselitteisiä vastauksia, kuinka sosiaalisessa mediassa toimitaan.
3. Jos yritys haluaa mukaan sosiaaliseen mediaan, se pakottaa suuren yrityksen arvokeskusteluun, erityisesti, jos sitä ei ole vielä yrityksessä aidosti käyty. Pienen yrityksen se pakottaa miettimään perusviestejään. Molempien on pakko tarkastella viestiensä ja toimintansa johdonmukaisuutta.
4. Verkossa ei pärjää kepulikonsteilla. Jos homma ei ole kunnossa sisäisesti, sosiaalisessa mediassa paska valuu ulospäin ja menestystä on turha odottaa. Näpit palaa nopeammin kuin ehdit kissaa sanoa.
5. Yrityksillä on kaksi kuilua ylitettävänä: ensin on rakennettava silta ja ohjattava fani tai frendi markkinointiviestiesi pariin, fanin tavoittaa liian sattumanvaraisesti, viestinnällä kiinnität tulevan asiakkaasi palveluihisi. Toinen silta on rakennettava yli siitä, missä yrityksen virtuaali- ja reaalimaailma kohtaavat. Mitä lähempänä totuutta onnistut pysyttelemään, sitä parempi tulos.
6. Sosiaalista mediaa on sikahelppo mitata – kunhan tiedät, mitä haluat mitata.
7. Sosiaalista mediaa opit vain tekemällä ja tekevälle sattuu, käytännön esimerkkejä ei ole, ennen kuin niitä tehdään.

Usko tai älä, mutta sosiaalinen media on ja pysyy, kuin aines Junttilan tuvan seinässä, sillä massoilta ei valtaa saa pois. Mutta se muuttuu koko ajan valtavalla vauhdilla. Kukaan ei tiedä, mikä on ensi vuoden Facebook. Hyvä uutinen on, että ei tarvitsekaan tietää, kuulet siitä kyllä firman kahvihuoneessa.

-Mari